keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Vapaapäivän viettoa

Nyt ensiksi paljon onnea Olaville!! Oot jo tosi iso poika. Pidä hauskat kaverisynttärit. :)

Eilen suunniteltiin tyttöjen kans joko biitsille tai Old Phuket Towniin lähtöä, koska meillä oli vapaapäivä koulusta tänään. Aamupäivällä sitten suunnitelma muuttui ja lähimme Chalongin satamaan kahtomaan, josko sieltä löytyis joku vene tai lautta, jolla vois risteillä päivän merellä. Ilma oli kaunis, vähän pilviä ja aurinkokin pilkahti. Se kuitenkin muuttui päivän mittaan harmaammaksi ja pari pisaraakin satoi. Satamaan tullessamme huomasimme, että kaikki lautat oli jo lähteny aamulla ennen puoli kymmentä. Siinä sitten aikamme tuumailtiin, mitä tehdään tänään. Tai lähinnä muut tytöt tuumaili, minä en siihen niinkään osallistunu. Parempi on joskus pitää suu kiinni. :) Kun päätöstä ei oikein alkanut syntyä, päätin yksikseni lähteä käymään Phuket Townissa. Sanoin heipat tytöille ja lähdin pienelle seikkailulle.

Chalongista Phuket Towniin on todella helppo ajaa - ei tarvi kuin seurata tienviittoja ja mennä oikeastaan suoraan. Pienemmille paikkakunnille on aina vähän vaikeampi löytää ja samoin esimerkiksi Phuket Townin sisällä on vaikea skootterista käsin hahmottaa kaupunkia. Pysähdyin välillä yhden puiston kohdalle ja kävelin siellä pienen lenkin. Puistot täällä ovat harvinaisia, joten nautin joka hetkestä. :) Siitä jatkoin matkaa sitten Phuket Townin keskustaan ja lähdin jalan etsimään vanhaa kaupunkia. Se löytyi kuin löytyikin ja huomasin ilokseni, että suunnistaminen kaupungissa ei olekaan ihan niin vaikeaa kuin olin kuvitellut. Oon käynyt siellä pari kertaa aiemminkin, lähinnä istunut skootterin kyydissä tai ajanut vain kaupungin läpi. Vanha kaupunki on kaunis ja eroaa muusta kaupungista hienommilla ja vanhemmilla rakennuksillaan.

Nautin todellakin siitä vapauden tunteesta, minkä skootterilla ajaminen tuo! Tämä Phuketin saari on todella pieni, noin 50 km pohjoisesta etelään ja 20-25 km idästä länteen. Minnekkään ei siis ole pitkä matka. ;) Sukkuloiminen liikenteessä on helppoa, kun seuraa paikallisten tapaa ajaa skootterilla. Muutenkin kaikki on yksinkertaisempaa kuin Suomessa, vaikka liikennesääntöjä ei ole. Tosin onnettomuuksia sattuu täällä silti todella paljon, varsinkin vesisateessa. Silloin asvaltti muuttuu todella liukkaaksi, ihan kuin Suomessa talvella.

Kävin myös jalkahieronnassa, mikä teki todella hyvää! Mulla on monena yönä krampannut vasemman jalan pohje, kun oon suoristanu sen ja se on tehny todella kipeää... Nyt sain jumit pois pohkeista vähäksi aikaa.



Joku ihme härpäke keskellä lampea. Mikähän lie tämän tarkoitus?



Yksinäinen penkki keskellä puistoa.

Olis voinu kuntoillakin, jos olis tehny mieli. Koko lammen ranta oli täynnä näitä laitteita.


Ensimmäinen kunnollinen leikkipuisto, jonka oon nähny Thaimaassa. Eihän vain tee tuonne mieli, Olavi ja Kaisa? ;)

Tästä puusta tuli mieleen Ice Age 2. Siinä se Ellie menee tuollaisen puun alle. :D

Ensimmäinen kunnollinen palmukuva täältä. I'm really in the middle of the jungle.



Sympaattisia puutarhatonttujuttuja. :) Ei voinu ku hymyillä.



Pizza la Italiano. Prosciutto e funghi, eli kinkkua ja sieniä mozzarellajuustolla. Nam!



Komeaa vanhaa Phuket Townia.

Tuosta oviaukosta mää en mahtunu käveleen suorana. :D

Joku jumala, jolle on poltettu suitsukkeita.











Vanhan Phuket Townin ikkunat on aivan ihania! Monen värisiä ja upeasti tehtyjä.

"Have a good time." Päivän kahvihetki.


Rakas skootterini. :) Suomessa sitten pärrytellään kesällä tämmösellä pelillä enemmän, nyt kun täällä on sillä opetellu ajaan.

Ihania pieniä kitaroita! Mikäs näiden oikea nimi olikaan...?

Onkohan täsä risteyksesä jotain vaarallista?



Sellainen reissu tänään. Huomenna tosiaan lähen käymään Jaanalla Bangkokissa, siitä sitten kirjoittelen loppuviikosta. Ja kuvia tulee varmasti tuplamäärä, ellen sitten päätä päivittää reissusta kahteen otteeseen. :) Maltan tuskin odottaa!

tiistai 26. helmikuuta 2013

Viime päivien kokemuksia

Viikonloppu meni tosiaan aika lailla siten, kuin olin ajatellutkin, eli oli viime päivityksen mukainen. :) Tosin Karonille ajaessa eksyin tiestä ja kysyin yheltä paikalliselta miten sinne pääsee. Hän sattui sopivasti istumaan skootterinsa kyydissä, joten hän lähti näyttämään mulle tietä. Mentiin jotain ihmeen sivupolkuja, kunnes tultiin isolle tielle ja hän näytti kädellä vasempaan suuntaan. Kiitin miestä vuolaasti sekä thaiksi että englanniksi. ;) Matka ei sitten ollutkaan kovin pitkä ja pääsin turvallisesti perille Vallinevoille. Illan päälle kävimme katsomassa Karonin temppelialueella olevia markkinoita (jotka olivat todella suuret) ja ihastelimme paikallista taidetta. Siellä yks mies istui maalaamassa tauluja ja myi ne saman tien kun sai valmiiksi. Aikaa yhteen tauluun meni noin 8 minuuttia ja upeita olivat! Eivätkä edes kalliita, 80 bahtia kappale, eli noin 2 euroa. Täytyy kahtoa, jos ostan sellaisen itselleni muistoksi ennen lähtöä. :) Sunnuntaina vierailtiin Nepaliseurakunnassa, mikä oli hieno kokemus! Unohdin vain ottaa kameran mukaan tilaisuuteen...

Täällä on ollu pari päivää aika sateista keliä, mutta silti todella lämmintä. Tämä kosteus ja kuumuus on melkein pahempaa kuin pelkkä kuumuus. Huomenna onneksi auringon pitäis paistaa.

Mulla oli tänään tosiaan koulussa thaikielen "sanakoe" ja se meni yllättävän hyvin. Tuntui, että osasin jopa jotain. Hyvä mieli jäi. :) Sen jälkeen Convention & Event Managementilla meidän piti ryhmissä suunnitella tulevaa International Dayta, eli kansainvälisyyspäivää. Se on kylläkin vasta huhtikuussa, mutta on se kuintekin hyvä valmistautua ajoissa. Ettei sitten tuu liian kiire.

Lähin luokkakaverin kans käymään koulun jälkeen Phuket Townissa. Otettin thaihieronnat (mikä teki tosi hyvää!) ja käytiin syömässä mäkkärissä. Välillä jotain tuttua ja turvallista (ja epäterveellistä. ;) )

Ei ehkä mikään maailman paras kuva, oon kyllä tosi väsyneen näkönen ja hyttynen on pistäny mua poskeen. Mutta yllätyin tätä kuvaa kahtoessani, kuinka paljon mussa on Miljan (mun serkun) näköä. :)





Kuvia Kamala Beachilta. Ilmakin oli kamala, mutta ihanan lämmin. :)

Hyväntekeväisyystapahtuman zumbaamista. Osallistuin siihen itekki myöhemmin, mutta kuvaa ei onneks siitä saatu. Sen verran koomista kohellusta tuo tanssiminen meikäläiseltä oli. :D

lauantai 23. helmikuuta 2013

Ajatuksia

Nyt on kulunu yksi kuukausi siitä kun lähin Kokkolan juna-asemalta äitin ja iskän saattelemana kohti suurta tuntematonta. Muistan vieläkin sen ikävän tunteen, joka syttyi heti, kun tuttu Toyota Corolla katosi näköpiiristä. On se vain kummallinen tämä ihminen. Onneksi tällä hetkellä asiat on hyvin ja voin vain olla kiitollinen Taivaan Isälle Hänen hyvästä huolenpidostaan! Aika täällä on ollut välillä helppoa ja välillä vaikeaa, mutta oon saanu huomata kasvaneeni ihmisenä todella paljon. Tällä hetkellä vain toivon, että aika ei kuluis ihan niin nopeasti... :) Paljon on varmasti haasteita ja kokemuksia edessä, mutta niitä kohti mennään iloisin ja kevein mielin (ja teidän ihanien ihmisten esirukousten siivittämänä).
Tänään lähen tyttöporukan kans hyväntekeväisyystapahtumaan Kamala Beachille. Saa nähä, millainen kokemus se tulee olemaan. Nautimme hyvästä ilmapiiristä, rannasta, auringosta ja mää saan kokeilla zumbaamista ekaa kertaa elämässäni. Ehkä on jo korkea aika. ;) Kamala Beachilta mun olis tarkoitus yksin jatkaa matkaa Karon Beachille, jälleen yökyläilemään Vallinevoille. Tänä lauantaina heillä ei ole Kotikirkon kokousta, mutta Nepaliseurakunnassa on tilaisuus sunnuntaina. Sinne ajattelin tällä kertaa mennä. Nepalia en kylläkään ymmärrä, mutta onneksi siellä on tulkkaus englanniksi. Siitä tulee varmasti mielenkiintoinen kokemus.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Vesiputouksia ja viidakkoa

Lähettiin Mintun kans kahtoon vapaapäivän kunniaksi Phuketin vesiputouksia. Käytiin Tonsai Waterfallilla ja Bang Pae Waterfallilla. Siinä samalla saatiin reippailtua ja käytyä viidakossa. Vesiputouksille kun piti tarpoa sademetsän läpi. :) Vesiputoukset sijaitsee Phuketin saaren koillisosassa ja sinne pääsee helposti skootterilla. Aluksi oli tietenkin oikea tie vähän hukassa, mutta kartan avulla löydettiin hyvin perille. Yllätyksenä tuli tosin se, että vesiputouksille pääseminen maksaa, meille kun oli koulussa sanottu, että se on ilmainen. No, ei siinä mitään, maksettiin ja päästiin kahtomaan putouksia, jotka eivät olleet ihan niin hienoja kuin luulin, mutta se johtuu melko varmasti siitä, että ne on kuivunu jo niin paljon. Ens kuun alusta alkaa kuuma ja kuiva kausi, joten ne kuivuvat silloin vielä enemmän. Hyvä että tuli nyt sitte käytyä.

Matkan varrella sattui pari kivaa juttua. Toiselle vesiputoukselle ajellessani huomasin yhden perheen "muuttokuormassa" (siinä oli paljon tavaraa skootterin viereisessä sivuvaunussa) sellaisen vaaleanpunaisen poron, samanlaisen kuin setäni blogissa oleva "ruma sininen poro". Harmi, etten vauhdissa saanu otettua kuvaa. :D Toinen kiva juttu oli, että jouduin poliisiratsiaan ekan kerran elämässäni, ja vieläpä Thaimaassa. Kysyivät ajokorttia ja pelkäsin, että nyt jou'un maksaan sakkoja, kun mulla ei tosiaan oo kansainvälistä ajokorttia saatikka sitten thailaista. Annoin poliisisedälle mun suomalaisen ajokortin (onneksi otin sen mukaan, meinasin nimittäin jättää sen kotia!) ja ihme kyllä se kelpas! Setä oli tyytyväinen ja minä vielä tyytyväisempi. :)

Vesiputousreissujen jälkeen lähettiin rannalle, tällä kertaa Surin Beachille. Kuvia sieltä en juurikaan ottanu, koska täällä rannat on lähestulkoon samanlaisia ja mulla on rantakuvia jo ihan liikaa. Illalla kuuden aikaan lähettiin kotia kohti ja matkan varrella meinasin jäädä linkan alle... Omaa huolimattomuutta ja samalla myös kokemattomuutta skootterin hallinnasta. Enkelit oli jälleen matkassa mukana. Kiitos tosiaan niistä esirukouksista! :)






































En jaksanu tällä kertaa laittaa kuvatekstejä, puhukoot kuvat puolestaan! :)